Olin hyvin nuori kun sain päähäni että lihava on yhtä kuin huono. Kuvittelin pulleana lapsena olevani huonompi kuin muut. Häpesin kokoani, ulkonäköäni ja yritin tehdä itsestäni huomaamattoman syömällä itseni lihavaksi. Kärsin sisällä ja sisäinen minä oli usein hyvin ankara, myöhemmin opin tunnistamaan tuon ankaruuden häpeäksi.
Nyt olen keski-ikäinen ja tiedän että kelpaan oikein hyvin tällaisena. Olen lihava, mutta tiedän etten ole huono. On toki sellaisia jotka arvioivat minut jotenkin itseään huonommaksi koska olen lihava, mutta se on ihan oikeasti heidän oma ongelmansa eikä minun. Minulla on ihmisiä ympärilläni jotka rakastavat minua juuri tällaisena. Uskallan olla se joka haluan olla ja koen oloni vapautuneeksi.
Katson tuota nuorta tyttöä joka söi itsensä näkymättömäksi ja tunnen surua. Suren niitä menetettyjä mahdollisuuksia joihin hän ei uskaltanut tarttua. Toisaalta näen itseni aikuisena naisena ja olen kiitollinen kaikista kokemuksista jotka olen saanut joiden ansiosta olen se joka olen tänään.
Tänään olimme ystäväni, kokemusasiantuntija Celinda Byskatan, kanssa Mielenterveysmessuilla isossa salissa puhumassa häpeästä. Sali oli lähes täynnä ja saimme luentomme jälkeen paljon positiivista palautetta. Monella tavalla tämä luento on vaikein jonka olen koskaan pitänyt. Olemme työstäneet sitä Celindan kanssa yli vuoden ja olemme samalla työstäneet häpeää omassa elämässämme. Prosessi on ollut antoisa, mutta paikka paikoin hyvin vaikea.
Tämä prosessi on antanut minulle vapauden. Olen saanut enemmän kun uskalsin edes toivoa vuosi sitten. Mutta suurimman kiitollisuuden koen kun katson mitä tämä vuosi on tuonut esiin Celindassa. Hän on kasvanut tämän vuoden aikana todella paljon. Hän on uskaltanut kohdata monia pelkojaan ja on häpeästä huolimatta uskaltanut aivan käsittämättömiä asioita.
Olen kovin kiitollinen tänään. Olen kiitollinen siitä että minä uskallan, siitä että Celinda uskaltaa ja siitä että pääsemme nostamaan esiin tätä meidän mielestä erittäin tärkeää, ja vaiettua aihetta, häpeää. Seuraa meitä ja polkuamme www.häpeä.fi (muista ääkköset!).
