>Suunnitelmia ja haaveita

>
Mitään konkreettista ei ole vielä tapahtunut ‘uusi-koti’-projektin tiimoilta. Olemme jo pitkään keskustelleet mitä haluamme, ja luonnollisesti katsoneet eri vaihtoehtoja, mutta mitään konkreettista emme ole vielä tehneet. Toisaalta asioiden suunnittelu on puolet ilosta.

Tässä vaiheessa en vielä tule saamaan haaveideni vanhaa puutaloa, mutta askel oikeen suuntaan ollaan ottamassa. Haaveilen kunnon kokoisesta makuuhuoneesta ja uudesta sängystä, ihanasta, itse suunnitellusta keittiöstä ja lisätilasta.

Tämän tekstin kuvat on napattu Atlanta Bartlettin sivuilta. Minua viehättää kuvista välttyvä tunnelma, ei niinkään yksityiskohdat.

Annikki on haastanut minut kertomaan tuntomerkkejä itsestäni. Näitä pitää vähän miettiä, joten palaan asiaan.

Vielä pakko kommentoida paria viime päivinä näkemääni elokuvaa. Jo pääsiäisen aikoihin katsoin Slummien Miljonäärin. Tämä oli ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva. Monesti leffat jotka ovat voittaneet suuren määrän Oscareita ovat olleet ns. elämää suurempia leffoja. Tämä ei tunnu siltä (siis tämä on ehdottomasti hyvä asia), hyvä leffa, ehdottomasti katsomisen arvoinen, herättää mietteitä. Mielestäni määritelmä hyvästä elokuvasta.

Toinen jonka näin eilen on Minä ja Marley (tai menikö se toisinpäin?). Koirafanina ehdottomasti katsomisen arvoinen, vaikka tässä kyseessä oli enemmänkin tusinaleffa. Jotenkin olen hieman kyllästynyt tusinaleffoihin, tällä tarkoitan elokuvia jotka ovat ihan ok, mutta eivät herätä sen kummempia mietteitä. Toki tunteita tämäkin herätti (rakastanhan koiria) eikä komedia välttämättä ole sen lajityypin elokuva jonka pitää tehdä muuta kun viihdyttää.

Summa sumarum, kaksi hyvää elokuvaa takana. Onneksi on kaikentyyppisiä elokuvia. Eri mielentila vaatii erilaisia kokemuksia, vai mitä?