29. January 2017 · Comments Off · Categories: Häpeä, Hyvä olo, Hyvinvointi, Lihavuus, Ulkonäkö

Kävin eilen kampaajalla ja keskustelimme muun muassa hyvinvoinnista. Jäin tuon keskustelun jälkeen miettimään ulkoista hyvinvointia. On tärkeää että olemme hyvän näköisiä ja monet näkevät paljon vaivaa ja käyttävät paljon rahaa näyttääkseen mahdollisimman hyviltä.

Olen itse ollut kosmetiikka-alalla töissä ja tienannut elantoni sillä että ihmiset haluavat näyttää hyvältä. Minä tunsin itseni usein norsuksi posliinikaupassa sillä olinhan minä omasta mielestäni aivan kauhean ällöttävä läski kauniiden, hyvinhoidettujen, hyvältä touksuvien ja eteenkin hoikkien ihmisten joukossa. Eihän tuo pitänyt paikkansa ja kyllä minä sen tiesin jopa jo silloin, mutta minulla oli sisällä niin huono olo että tunsin itseni myös ulkoiseksi erittäin rumaksi.

sis1

Jännää kuitenkin on että kosmetiikka voi saada itsetuntomme kohoamaan ja joskus se että näytämme ulkoisesti hyvältä nostaa mielialaa ja sitä kautta myös sitä sisäistä hyvinvointia. Tuo on kuitenkin keinotekoista ja uskon että oikeasti aito hyvinvointi lähtee aina sisältä. Mutta kokonaisvaltainen hyvinvointi pitää sisällään myös ulkoisen hyvinvoinnin ja siksi meidän on myös tärkeä hyväksyä itsemme ulkoisesti.

Kun jäin pois työelämästä sairastuttuani annoin itseni rupsahtaa täysin. En kiinnittänyt huomiota ulkonäkööni, en käyttänyt meikkiä, en käynyt kampaajalla vuosiin ja pukeuduin usein vain mahdollisimman mukaviin vaatteisiin. Minulle tuli myös paljon lisää kiloja ja olin entistä lihavampi.

sis2

Nykyään voin paljon paremmin sisältä ja olen enemmän ja enemmän kiinnittänyt huomiota myös ulkoiseen olemukseeni. Tämä on vaikeaa ja aiheuttaa paljon ristiriitaisia tunteita. Minä olen oikeasti todella, todella lihava. Mutta silti minun pitäisi oppia näkemään itseni kokonaisuutena eikä pelkästään ällöttävänä läskinä. Luulisin että jos pyytäisimme joukon ihmisiä kuvaamaan minua niin tuskin ensimmäiset sanat olisivat ällöttävä läski ainakaan kovinkaan monella. Ja tuskin minut tuntevat ihmiset ainakaan kuvaisivat minut noilla sanoilla. Silti nämä ovat olleet minulle itselleni pitkään ne sanat jolla olen ajatellut itseäni. Vaikka tietoisesti tiedän olevani vaikka mitä muuta, olen vain ja ainoastaan nähnyt ylipainoni ja koska se ällöttää minua niin paljon olen pitkään nähnyt itseni ensisijaisesti ällöttävänä läskinä.

Olen jo jonkin aikaa harjoitellut näkemään itseni realistisesti ja totta, olen lihava, mutta olen myös vaikka mitä muuta. Jotta voisin olla kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva minun on opittava pitämään myös kiloistani. Ja vaikka se tuntuu välillä niin kovin vaikealta, niin olen mielestäni edistynyt aika paljon.

Ulkoinen ja sisäinen hyvinvointi on aiheita joita haluan käsitellä lisää. Ulkoinen olemuksemme määrittelee kovin paljon tänä päivänä ja meidän yli vyöryy mm. kosmetiikkafirmojen mainoksia jossa retusoidut kuvat kauniista malleista yrittävät myydä meille mielikuvaa siitä että joku tietty huulipuna tai tuoksu tekee elämästämme täydellistä. Harmi vaan että nuo täydelliset mallitkin ovat tyytymättömiä omaan ulkoiseen olemukseensa ja he ovat usein kaukana kokonaisvaltaisesta sisäisestä ja ulkoisesta hyvinvoinnista.

sis3

Kokonaisvaltainen hyvinvointi vaatii paljon töitä ja voimme aina kehittyä siinä. Minä uskon että se vaatii ensinnäkin sitä että uskallamme tutustua itseemme, sekä sisäisesti että ulkoisesti, ja että uskallamme nähdä itsemme sellaisina kun olemme ja uskallamme pitää itsestämme sellaisina kun olemme. Mutta pakko minun on myöntää että tunsin itseni eilen harvinaisen hyvännäköiseksi kun kävelin ulos kampaajalta ja hiukseni oli hienosti värjätty ja leikattu. Joten kyllä kauneusteollisuudellakin on oma paikkansa, kunhan käytämme sitä järkevästi, emmekä yritä ostaa mahdottomia. :)

Comments closed.

%d bloggers like this: