>Pitkästä aikaa: päivän plussat

>Viime viikkoina on ollut vähän sellainen olo kun soutaisi tervassa. Tämä olotila on tietty näkynyt myös blogin päivitystahdissa. Toivottavasti moinen tylsä olotila häipyy pian!

Tänään ollessani Eevin kanssa ‘kaupunki-miljööhön-toutttautumis-lenkillä’ törmäsin sattumalta vanhaan työkaveriin. Hän oli avaamassa uutta liikettä ja pursui intoa ja tarmoa. Tuntui hyvältä nähdä hänen innokkuutensa ja toivon todella että hiven siitä tarttui myös minuun. Minulla on nyt tavallaan tunne että maailma on avoinna, minun pitää vaan uskaltaa astua siihen ja löytää oma polkuni.

Eevi on ollut minulle oikea hengenpelastaja. Päivinä kun tuntuu että ei jaksaisi sängystä nousta on pakko raahautua syöttämään Eevi, sitten kun toinen on niin innokas ja eloisa on pakko raahautua lenkille, edes pienelle. Olo kohenee kun saa edes jotain pientä tehtyä. Koiraani en jätä hoitamatta oli olo muuten mikä vaan.

Blogin alkutaipaleilla minulla oli tapana luetella päivän plussat. Harmi että tuo tapa jäi, meille kaikille tekee hyvä pysähtyä edes hetkeksi miettimään niitä positiivisia asioita elämässämme. Joten yritän tästedes taas muistaa kertoa, jos ei päivän niin edes viime aikojen plussat.

Tässä nyt tärkeimpiä ja ensimmäisenä mieleen juolahtavia plussia:
+ Eevi on elämäni ilopilleri!
+ Rakas, rakkain J auttaa minua jaksamaan, saa minut nauramaan ja rakastaa minua hyvinä ja huonoina hetkinä!
+ Kevät ja sen jälkeen kesä ovat kovaa vauhtia tulossa
+ Uusi, kiinnostava harrastus: nöffitreenit!
+ Vanhojen työkavereiden tapaamiset, olen saanut tehdä töitä ihanien ihmisten kanssa ja on ollut ilo huomata että ystävyys jatkuu vaikka työtoveruus ei
+ Ihana perhe, sukulaiset ja ystävät
+ Päivittäiset lenkit koiran kanssa
+ Uintiharrastuksen jatkuminen
+ Hetket kun huomaan ylittäneeni itseni suuresta väsymyksestä huolimatta
+ Ihana koti, maalaiselämä ja rauhallisempi rytmi
+ Luonto ja se että olen uuden asuinpaikan myötä saanut tilaisuuden nauttia luonnosta ihan eri tavalla kun ennen
+ Se miten hyvin olen sopeutunut uuteen elämääni
+ Se kuinka huomaan itsessäni olevia voimavaroja vaikka välillä tuntuu ihan toivottomalta, se kuinka pystyn kääntämään huonon olon hyvään, se kuinka olen oppinut paljon itsestäni

& Bonusplussana ihana näky jonka kohtasin kun tulimme Eevin kanssa kotiin sunnuntaina nöffi-treenien jälkeen.

Kategoriat Pienet askeleet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

  • Anonymous on >Pitkästä aikaa: päivän plussat>Mahtavaa että olet löytänyt voimavaroja itsestäsi, siitä se kaikki lähtee!! Muista kaivata ne esiin silloi kun tympii, olet voimakas nainen!! Ex kämppis :)
  • Pia on >Pitkästä aikaa: päivän plussat>Kiitos ihanaiset! Anni, sitten kun tuntuu siltä kirjoitat.. :)
  • RuusuLiisa on >Pitkästä aikaa: päivän plussat>Hyviä plussia! Meidän jokaisen kannattaa usein miettiä niitä plussia eikä vaan kirota väsymystä tai tekemättömiä kotitöitä. Ja hei, sinulla on noin paljon plussia/ilonaiheita/kiitollisuuden aiheita. Jaksamisia sinne ja Eeville rutistuksia!
  • anni on >Pitkästä aikaa: päivän plussat>Tuliko se nyt moneen kertaan. SORRY. poista vaan se toinen. En uskaltanut käydä poistamaan, jos se toinenkin sit päättää hävitä. Sorry!
  • anni on >Pitkästä aikaa: päivän plussat>Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
  • anni on >Pitkästä aikaa: päivän plussat>Hitsi nainen, ihania plussia. Onnekas nainen olet niin monestakin eri syystä.Hei, KIITOS.. Kiitos kun herättelet mua ajattelemaan ja jaksamaan paremmin. Kiitos kun jaat!Kiitos kun kerrot asioista niiden oikeilla nimillä.Kiitos kun pidät ihanaa blogia juuri silloin kun siltä tuntuu. Kiitos kun kerroit plussista....Mun on pitänyt kirjoittaa sulle, kun silloin kerran kommentoin että pitää miettiä ja kasata ajatuksia. Tekisi mielikin, mutta on hankalaa kerätä ajatuksia kasaan. EHkä joskus pystyn.Voimia, iloja, niitä PLUSSIA ja ...lämpöä!!!ps. kirjoittaa eräs töistä...