>Pitäisi, haluaisin jne..

>Pirteämpi tai ei, tässä sitä kuitenkin ollaan. Suunnittelen viikonlopun joulumarkkina-kierrosta. Olisi valtavasti mielenkiintoisia kohteita, mutta aikaa vain rajallisesti. Kaikkialla ei voi olla yhtäaikaa. Ainakin Inkoon paikallisissa on pistäydyttävä, sitten kiinnostaisi Tammisaaren ja Lohjan vanhanajan joulumarkkinat. Molemmat on tässä lähellä, joten ei mikään mahdottomuus. Haluaisin myös käydä messukeskuksessa jättimäisessä koiranäyttelyssä (ei tosin joulumarkkinat) koska kuulemma siellä löytää todella hyvin koira-tavaroiden myyjiä. Meillä olisi vaikka mitä tarvetta pienelle terminaattorille, mutta voi olla että aika ei yksinkertaisesti riitä.

Olen ollut hieman lannistunut viime päivinä (väsyneen lisäksi siis). Vaikka kuinka yritän puhdistaa ja puunata kotiamme, täällä on todella sotkuisen oloista ihan koko ajan. Suurin syy on matot lattialla. Meillä siis on pakko olla koiran takia mattoja joka paikassa. MUTTA kora siirtelee niitä, juoksee niin että matot lentää ja tuo sisään valtavat määrät roskaa. Lopputulos siis että matot on ihan miten sattuu, niitä on liikaa ja kaiken maailman roskaa lattiat täynnä. Yritän olla katsomatta tuota sotkua, mutta kun haluaisin kauniin joulukodin..

Tässä siis yksi suurimmista ongelmistani, olen piilo-perfektionisti. Periaatteessa vaikuttaa että olen hyvinkin suurpiirteinen, ja niin olenkin osittain, mutta sitten toisaalta kaiken pitäisi olla täydellistä. En toteuta sitä täydellisyyttä, mutta koko ajan jokin nakertaa sisimmässä aiheuttaen valtavan syyllisyyden. Tiedän että tämä kuulostaa nyt ihan tosi tyhmälle, mutta minkäs teet. Olen tällainen outo kaksjakoinen persoona.

Haluaisin mielelläni täyttää blogini ihanilla kuvilla, mutta kun en koskaan muista ‘päivänvalon’ aikaan kuvata mitään, illalla kuvista tulee ihan surkeita ja netissä en jaksa kuvia etsiä, joten pärjätään nyt sitten ilman kuvia.

Tässä parasta mihin tänään pystyin. Hieman eilistä paremmin, mutta vielä on matkaa että sisäinen perfektionistikin olisi tyytyväinen 🙂

Kategoriat Elämää
  • Pia on >Pitäisi, haluaisin jne..>Kiitos kovasti maan pinnalle palauttamisesta kaikille kommentoijille!RuusuLiisa: yritän olla murehtimatta. Oikeen harjoittelen sitä aktiivisesti, välillä vaan tulee takapakkia. Jouluksi onneksi päästään 'valmiiseen pöytään' :-)Marika: lohduttavaa kuulla että en ole ainut! Yritetään sitten kestää porukalla :)Mikaela: minulle periksi antaminen on vaan niiiiin vaikeaa, mutta harjoitellaan. Toivon kuitenkin että voin hieman vähentää mattojen määrää Eevin kasvaessa.. :DMaria W: Kynttiläterapiaa harrastetaan aktiivisesti! Se onneksi auttaa.
  • Maria W. on >Pitäisi, haluaisin jne..>Höpsistä, yritä olla välittämättä kurttuisista matoista ja nauti joulunalusajasta täysin siemauksin! :) Kynttilöitä asunto täyteen ja valot pois, niin avot näyttää heti siistimmältä
  • Ursula on >Pitäisi, haluaisin jne..>Kun väsyttää niin väsyttää, silloin pitää vaan antaa periksi vaikka kuinka olisi tekemistä ;O) Meilläkin matot rullaantuvat päivittäin koirien ottaessa spurtteja kotona, se ei muutu muuten miksikään koiran kasvaessa ;O)
  • Murmeli on >Pitäisi, haluaisin jne..>Kuulosti aivan minulta tuo piilo-perfektionisti kuvauksesi! :D Joten älä turhia murehdi, meitä on muitakin, jotka surevat ja potevat tunnontuskia kurttuisista matoista ja karvapalloista (meillä kissojen) nurkissa. Lisäksi teini-ikäinen poikani ei tosiaan ole mikään siisteysintoilija, joten ei voi muuta kuin koittaa kestää ;)
  • RuusuLiisa on >Pitäisi, haluaisin jne..>Eevi on pieni hetken aikaa.. nyt vietä mammalomaa turhia murehtimatta. Minun sisäinen perfektionisti hävisi tyllerön syntymän myötä ja nyt osaan sujuvasti mennä monessa kohtaa siitä mistä aita on matalin. Tietyistä asioista tietty tinkimättä-Tyllerön hyvinvointi,puhtaus jne. Joulu tulee ja teillä on tällä kertaa tälläinen joulu - matot lattioilla ja roskia ;)