Oudot energiat

Viimeksi kirjoitin mielen vuoristoradasta ja siitä kuinka tunteet myllertää. Sen kirjoituksen jälkeen on moni asia selvinnyt ja olo on paljon kevyempi. Kun pystyin päästämään irti peloista tuli tilalle suuri väsymys. Ei niinkään fyysinen väsymys, vaan enemmänkin henkinen. Yritän olla mahdollisimman armollinen itseäni kohtaan ja lataan akkuja niin paljon kun voin.

Vaikka olenkin väsynyt niin silti työrintamalla on vauhdikasta. Vietän juuri työviikonlopun jälkeistä hengähdyspäivää ennen seuraavia haasteita. Olin viikonloppuna Tampereella sisäilmasta sairastuneiden kokemusasiantuntijakoulutuksen lähipäivillä. Tuo koulutus on niin huikea kokemus ja varsinaista tunteiden vuoristorataa myös kouluttajalle. Opin niin paljon joka kerta ja toivon vaan että myös minä voin antaa yhtä paljon kun minä itse saan. Meillä on huikea ryhmä ja uskon että tämän koulutuksen innostamana ryhmäläiset voivat jatkaa työtään sisäilmasairaiden aseman parantamiseksi.

Minulla on tunne että saan olla seuraamassa jotain suurta ja jonkin suuren syntyä, ja se asettaa mieleni niin outoon tilaan. Toisaalta olen väsynyt, mutta ennen kaikkea olen innostunut ja onnellinen. Vaikea kuvata tätä tunnetta, mutta se antaa minulle energiaa. Outo tunne kun olen samaan aikaan väsynyt ja energinen.

Huomenna jatkuu toisenlaiset työt ja pikkuhiljaa siirrän ajatukset niihin. Tänään loikoilen tuhisevan koiran kanssa sohvalla nauttien hyvästä tunteesta. Käyn lenkillä kosteassa metsässä hengittämässä raikasta ilmaa ja kerään pieniä arjen kultahippusia.

metsässä