Olen otsikon (Hon ger terapigarantin ett namn och ett ansikte) mukaan antanut nimeni ja kasvoni Terapiatakuulle. Terapiatakuu on kansalaisaloite, jossa halutaan lainsäädäntöä helpottamaan ihmisten pääsyä mielenterveyspalveluiden piiriin. Tärkeä aloite ja suostuin Svenska Ylen haastateltavaksi, koska olen itse saanut nopeasti apua ja sen ansioista olen ollut pääsääntöisesti töissä, vaikka sairastan vakavaa masennusta. Minulle masennus on sairaus muiden joukossa, ja minulla tämä sairaus on ollut enimmäkseen oireeton hyvän hoidon ansioista.

terapiatakuu

Olen ollut monta kertaa mediassa kertomassa omista kokemuksistani mielenterveyskuntoutujana. Tällä kertaa harkitsin asiaa erityisen tarkkaan. Syy tähän on stigma, häpeäleima. Minulla on nimittäin määräaikainen työsuhteeni A-klinikkasäätiöllä päättymässä ensi vuoden alussa ja olen aloittelemassa työnhaun. Henkilökohtaisista syistä haluaisin nyt vaihtaa hieman suuntausta ja tehdä töitä, joissa en ole koko ajan tiiviissä auttamistyössä. Olen siis astumassa ulos siitä kuplasta, jossa olen kokemusasiantuntija Pia. Pelkään että media- ja somenäkyvyyteni mielenterveyskuntoutujana vaikeuttaa mahdollisuuksiani työllistyä.

Pelkoni on sinänsä aiheellinen, sillä parin vuoden takaisessa mielenterveysbarometrissä lähes joka viides vastaaja koki, että on pelottavaa ja epämukavaa tavata mielenterveyskuntoutuja. Villi veikkaukseni on, että vielä suurempi osa työnantajista suhtautuu skeptisesti mielenterveyskuntoutujan palkkaamiseen. Silti olen pysynyt päätöksessäni olla julkisesti se mikä olen. Minä en häpeä itseäni ja tiedän että olen paljon muuta, kun mielenterveyskuntoutuja. Tiedän että minulla on paljon annettavaa työntekijänä ja uskon että on työnantajia, jotka arvostavat avoimuttani. Olen nimittäin vuosien varrella puhunut mielenterveydestä lukemattomien ihmisten kanssa. Tiedän että monet salaavat mielenterveysongelmiaan työpaikoilla ja jopa ystäviltään. Se että minä kerron avoimesti ongelmistani ei tarkoita, että olisin epävarmempi työllistettävä, kun joku muu. Saattaa nimittäin olla, että tämä joku muu on henkilö, joka salaa mielenterveysongelmansa jopa itseltään ja on kävelevä ruutitynnyri, kuten itse olin joskus kauan sitten ennen ensimmäistä sairastumistani.

Olen hyvin iloinen siitä, että Terapiatakuu sai tarvittavan kannattajamäärän ja että aloite etenee eduskuntaan. Tarvitsemme ilmapiirin, jossa ihmiset uskaltavat hakea apua ajoissa ja jossa apua on saatavilla. Oleellista on, että apua hakeva ihminen kohdataan ja että hänet otetaan tosissaan. Kun hain apua ensimmäisen kerran sain kyllä apua, sain jopa terapiaa melko nopeasti. Ongelmana oli vaan että kohtaaminen oli vain osittaista, sillä minulle ei kerrottu niin että olisin ymmärtänyt mitä minulle tapahtuu. Mikään terapia ei itsessään riitä, jos en tule kohdatuksi oikealla tavalla.

Minun polkuni on ollut pitkä ja välillä olen eksynyt sivuraiteille. Olen kuitenkin päättänyt, että minä en häpeä sitä mitä olen, vaan olen ylpeä siitä, että uskallan olla julkisesti masentunut ja ahdistunut. Minä olen sitä mitä olen tänä päivänä koska olen käynyt läpi suuria vaikeuksia, olen uskaltanut puhua niistä, olen päässyt auttamaan avun tarpeessa olevia ihmisiä ja olen oppinut arvostamaan sitä luottamusta, jota he minua kohtaan osoittavat. Tämä luottamus ajaa minua eteenpäin ja tämä luottamus on syy siihen, että suostuin tuohon juttuun.

#eihävetä #fuckskam #jesuismielenterveyskuntoutuja

Leave a Reply

Your email address will not be published.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

%d bloggers like this: