>Matalapainetta

>Matalapainetta mielessä… Välillä näinkin. Viime aikojen kiireet töiden, opisekelujen ja uuden suunnittelun ja opettelun parissa ovat vaatineet veronsa. Olen väsynyt sekä henkisesti että fyysisesti. Ihan kun tämä ei riittäisi on sattunut muutama ikävä asia. Mieli täyttyy murheella ja huolella. Olen kovasti yrittänyt kääntää ajatukset posiviiviseen, mutta nyt se ei onnistu. Olen antanut itselleni luvan märehtiä murheissani ja olla masentunut. 

En ole yrittänyt kieltää ikäviä tunteita, mutta noin yleisesti ottaen olen sitä mieltä että on turha myrkyttää mielensä vellomalla murheissaan. Tosin välillä sekin on hyvin tarpeellista ja terapeuttista. Tämä on nyt sellainen hetki. Eilen itkin itsekseni lenkkeillessäni Eevin kanssa metsässä. Välillä pysähdyin ja raivosin maailmalle. En tiedä auttoiko, mutta ainakin jaksoin mennä iltakurssilleni. 
Tänään huomaan jo että mieli on rauhallisempi ja että yritän keksiä ratkaisuja. Pääsääntöisesti minulla on asiat todella hyvin. Kaikki uusi ja innostava on sitä edelleen, etenen unelmiani kohtaan suurin harppauksin. Uskon vakaasti että onnistun. Tiedän että onnistun. Murheeni ovat loppujen lopuksi kohtuullisen pieniä pitkällä tähtäimellä. Selviän niistä ja olen monta kokemusta rikkaampi. 
Kokemus onkin minulle tärkeä sana tällä hetkellä. Siitä tulee myös muodostumaan uuden työni kulmakivi. Tulen käyttämään omia kokemuksiani auttaakseni muita. Ilokseni pääsin myös kouluttautumaan kokemusasiantuntijaksi! Uusi koulutukseni, se joka alkoi viime viikolla, on mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja heidän omaisilleen tarkoitettu Kokemusasiantuntijakoulutus! Kahden kerran jälkeen olen edelleen aivan innoissani. Kurssikaverini ovat upeita, kokeneita, elämää nähneitä ihmisiä joita tulen oppimaan paljon. En olisi voinut toivoa parempaa koulutusta. 
Paljon muutankin jännittävää on käynnissä. Yritän keskittää energiani näihin, asioihin joita voin edistää, sen sijaan että murehdin asioita joille en voi mitään. Tänään olen kuitenkin surrut, murehtinut ja ollut huolissani. Sitten nukuin pitkät päiväunet. Onneksi minulla oli siihen mahdollisuus, viikon ainut täysin vapaa päivä!