Lapsettomuus

Olen aina kuvitellut että minusta tulee joku päivä äiti. Nyt on aika selvää että näin ei tule käymään. Sairastumiseni on suurin syy siihen ettei tätä mahdollisuutta minulle suotu. En ole itse valinnut lapsettomuutta, me ostimme kodin ajatellen että sinne mahtuu lapsia joku päivä. Ikävä kyllä sitä päivää ei koskaan tullut.

Tämä on aihe josta en ole puhunut kovinkaan monen kanssa. Lähipiirini ei ole kysellyt, enkä minä ole kertonut. On minunkin lihavaa mahaani taputeltu ja toivotettu onnea vauvan kanssa, mutta ei siellä ole ollut lasta kasvamassa vaan ihan vaan läskejä.

Nuorena toivoin että saisin ison perheen. Vuodet vierivät enkä tavannut sopivaa kumppania. Sitten sairastuin, elämäni mullistui ja alkoi toipuminen. Tapasin miehen, ostimme kodin ja kuvittelimme että perustamme perheen. Nyt, vuosia myöhemmin aviolitto on päättynyt, koti on toistaiseksi jäljellä mutta perhe loistaa poissaolollaan. Aina ei saa mitä haluaa.

Olen realisti. MInusta ei tullut äitiä, mutta ei se tarkoita etteikö minulla olisi perhettä. Minulla on monia läheisiä ihmisiä joista osan kanssa olen sukua ja osa on läheisiä ystäviä. Ystävieni lapset sukulaislapset ja kummilapseni ovat minulle tärkeitä ja läheisiä. Ei perheen välttämättä tarvitse olla biologinen ja itse synnytetty.

Arvostan omaa elämääni ja kaikkia sen käänteitä. Lapsettomuus on yksi osa sitä, mutta ei mitenkään se tärkein. Silti kipeä kohta. Minä olen kuitenkin saanut viettää aikaa monen upean lapsen kanssa vuosien varrella ja seuraan näiden lasten kasvua ja elämää ylpeänä kummitätinä ja läheisenä aikuisena.

Elämä ei todellakaan aina mene suunnitelmien mukaan, mutta se ei tarkoita etteikö elämä voisi olla arvokasta ja rikasta. Minä sopeudun tilanteeseen ja jatkan elämääni.

Tämä ei ole teksti jonka julkaiseminen olisi mitenkään helppoa. Ei kaikesta tarvitse puhua, eteenkään “julkisesti”, mutta joku outo tunne ajoi minut kirjoittamaan tästä ja julkaisemaan tämän tekstin. En edelleenkään halua puhua aiheesta sen kummemmin, mutta silti lapsettomuus on osa minua ja monella tavalla surullinen asia. Toisaalta ei lapset ole mitenkään ainut tapa elää hyvää elämää.

pic31