Ketä varten

Kuuntelen autossa aina silloin tällöin äänikirjaa joka kertoo luovuudesta. Nautin kirjasta ja haluan kuunnella sitä pikkuhiljaa, sillä haluan oikeasti sisäistää sen rauhassa ja ajan kanssa. Tämän kirjan lukee ääneen kirjailija itse ja nautin hänen kielestään ja hänen omasta äänestään jolla hän kertoo ajatuksiaan luovuudesta.

Tänään kuuntelin kappaleen joka kertoi siitä miksi joku luo jotain. Tai lähinnä sitä ketä varten joku luo jotain. Kirjailija oli sitä mieltä että luomistyö pitää tehdä omaa itseään varten. Se mitä luot on aidompaa jos luot sen itseäsi varten. Pidän tästä ajatuksesta.

Jäin miettimään tätä ja jäin miettimään omaa kampanjaani häpeää vastaan. Ajatus tuli minulle jo aika kauan sitten. Olen pyöritellyt sitä mielessäni ja keskustellut siitä parin ystävän kanssa. Olen aloittanut kirjoittamalla täällä tekstejä omasta häpeän aiheestani, omasta painostani. En vielä tiedä mitä tästä tulee, jos yhtään mitään, mutta minua motivoi voimakas palo tehdä jotain jotta haitallinen häpeä ei vaikutaisi niin negatiivisesti niin moneen elämään. Tavallaan teen tätä auttaakseni muita, mutta pohjimmiltaan teen tätä auttaakseni itseäni. Minä yritän ymmärtää omia tunteitani, omia syvimpiä pelkojani ja sitä mistä tuo äärimmäisen tuskallinen ja haitallinen häpeä kumpuaa. Olen tässä vuosien varrella, sairastuttuani masennukseen ja työuupumukseen, oppinut että minua auttaa se että uskallan puhua ja uskallan olla avoin sairaudestani. Mitä enemmän uskallan avautua, sitä onnellisempi olen. En tietenkään kirjoita kaikista asioista julkiseen blogiin, mutta avautuminen voi olla ystävälle kertomista ja sekin auttaa.

Minulla on monia tilanteita, yhä edelleen, jolloin häpeän sitä että olen näin valtavan iso. Yritän kuitenkin siirtää häpeän syrjään ja keskittyä elämään omaa elämääni juuri sillä tavalla kun haluan. En halua että HÄPEÄ rajoittaa minua. Toki häpeä saa estää minua loukkaamasta muita ihmisiä tai itseäni, ihan niinkuin häpeän kuuluukin tehdä, mutta en halua että vääränlainen häpeä estää minua elämästä. Siksi aion taistella joka päivä sitä vastaan. En anna sille ylivaltaa, vaan uskallan olla minä. Juuri sellainen kun sillä hetkellä satun olemaan. Sisäisesti ja ulkoisesti. Jos en kelpaa tällaisena, niin se on sinun ongelmasi, ei minun!

Ketä varten

Tälle rakkaalle kaverille olen koko maailma ja se kaikista tärkein ihminen. Oma rakas lenkkikaveri ja tassuterapeutti. <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.