29. January 2017 · Comments Off · Categories: Häpeä, Hyvä olo, Hyvinvointi, Lihavuus, Ulkonäkö

Kävin eilen kampaajalla ja keskustelimme muun muassa hyvinvoinnista. Jäin tuon keskustelun jälkeen miettimään ulkoista hyvinvointia. On tärkeää että olemme hyvän näköisiä ja monet näkevät paljon vaivaa ja käyttävät paljon rahaa näyttääkseen mahdollisimman hyviltä.

Olen itse ollut kosmetiikka-alalla töissä ja tienannut elantoni sillä että ihmiset haluavat näyttää hyvältä. Minä tunsin itseni usein norsuksi posliinikaupassa sillä olinhan minä omasta mielestäni aivan kauhean ällöttävä läski kauniiden, hyvinhoidettujen, hyvältä touksuvien ja eteenkin hoikkien ihmisten joukossa. Eihän tuo pitänyt paikkansa ja kyllä minä sen tiesin jopa jo silloin, mutta minulla oli sisällä niin huono olo että tunsin itseni myös ulkoiseksi erittäin rumaksi.

sis1

Jännää kuitenkin on että kosmetiikka voi saada itsetuntomme kohoamaan ja joskus se että näytämme ulkoisesti hyvältä nostaa mielialaa ja sitä kautta myös sitä sisäistä hyvinvointia. Tuo on kuitenkin keinotekoista ja uskon että oikeasti aito hyvinvointi lähtee aina sisältä. Mutta kokonaisvaltainen hyvinvointi pitää sisällään myös ulkoisen hyvinvoinnin ja siksi meidän on myös tärkeä hyväksyä itsemme ulkoisesti.

Kun jäin pois työelämästä sairastuttuani annoin itseni rupsahtaa täysin. En kiinnittänyt huomiota ulkonäkööni, en käyttänyt meikkiä, en käynyt kampaajalla vuosiin ja pukeuduin usein vain mahdollisimman mukaviin vaatteisiin. Minulle tuli myös paljon lisää kiloja ja olin entistä lihavampi.

sis2

Nykyään voin paljon paremmin sisältä ja olen enemmän ja enemmän kiinnittänyt huomiota myös ulkoiseen olemukseeni. Tämä on vaikeaa ja aiheuttaa paljon ristiriitaisia tunteita. Minä olen oikeasti todella, todella lihava. Mutta silti minun pitäisi oppia näkemään itseni kokonaisuutena eikä pelkästään ällöttävänä läskinä. Luulisin että jos pyytäisimme joukon ihmisiä kuvaamaan minua niin tuskin ensimmäiset sanat olisivat ällöttävä läski ainakaan kovinkaan monella. Ja tuskin minut tuntevat ihmiset ainakaan kuvaisivat minut noilla sanoilla. Silti nämä ovat olleet minulle itselleni pitkään ne sanat jolla olen ajatellut itseäni. Vaikka tietoisesti tiedän olevani vaikka mitä muuta, olen vain ja ainoastaan nähnyt ylipainoni ja koska se ällöttää minua niin paljon olen pitkään nähnyt itseni ensisijaisesti ällöttävänä läskinä.

Olen jo jonkin aikaa harjoitellut näkemään itseni realistisesti ja totta, olen lihava, mutta olen myös vaikka mitä muuta. Jotta voisin olla kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva minun on opittava pitämään myös kiloistani. Ja vaikka se tuntuu välillä niin kovin vaikealta, niin olen mielestäni edistynyt aika paljon.

Ulkoinen ja sisäinen hyvinvointi on aiheita joita haluan käsitellä lisää. Ulkoinen olemuksemme määrittelee kovin paljon tänä päivänä ja meidän yli vyöryy mm. kosmetiikkafirmojen mainoksia jossa retusoidut kuvat kauniista malleista yrittävät myydä meille mielikuvaa siitä että joku tietty huulipuna tai tuoksu tekee elämästämme täydellistä. Harmi vaan että nuo täydelliset mallitkin ovat tyytymättömiä omaan ulkoiseen olemukseensa ja he ovat usein kaukana kokonaisvaltaisesta sisäisestä ja ulkoisesta hyvinvoinnista.

sis3

Kokonaisvaltainen hyvinvointi vaatii paljon töitä ja voimme aina kehittyä siinä. Minä uskon että se vaatii ensinnäkin sitä että uskallamme tutustua itseemme, sekä sisäisesti että ulkoisesti, ja että uskallamme nähdä itsemme sellaisina kun olemme ja uskallamme pitää itsestämme sellaisina kun olemme. Mutta pakko minun on myöntää että tunsin itseni eilen harvinaisen hyvännäköiseksi kun kävelin ulos kampaajalta ja hiukseni oli hienosti värjätty ja leikattu. Joten kyllä kauneusteollisuudellakin on oma paikkansa, kunhan käytämme sitä järkevästi, emmekä yritä ostaa mahdottomia. :)

Yksi oire kun sairastin työuupumusta oli että en osanut keskittyä mihinkään kovinkaan pitkään. Tämä oire on osittain jäänyt vaivaamaan minua vaikka olen mielestäni muuten jo lähes täysin toipunut (en usko että koskaan voi toipua täysin). Minä en enää katso tv:tä ollenkaan (poiskulkien vaalivaalivalvojaiset ja kuninkaalliset häät), minun on vaikea keskittyä katsomaan elokuvaa ilman taukoa enkä jaksa edes Netflixistä seurata jotain sarjaa paria kautta enempää. Telkkarin katsomista en kaipaa enkä koe sitä kovinkaan haittaavana oireena. Mutta keskittymiskykyni on alentunut myös lukemisen suhteen. Olen aina lukenut paljon, en pelkästään kirjoja vaan olen myös ollut aikakausilehtien suurkuluttaja. Tänä päivänä jaksan kyllä välillä lukea kirjoja, mutta paljon vähemmän kun aiemmin ja aikakausilehteä en ole lukenut loppuun vuosiin. Välillä innostun ostamaan lehden, mutta ne jää aina kesken.

2017-01-01 15.12.05

Nyt olen kuitenkin päättänyt että haluan taas lukea enemmän ns. ammattikirjallisuutta. Tämä tarkoittaa minulle että luen ihmisten hyvinvointiin liittyviä kirjoja. Olen innostunut äänikirjoista ja kuuntelen pitkillä automatkoilla äänikirjoja, mutta yritän myös jonkun verran lukea ihan perinteisesti kirjoja.

Nyt luen kirjaa onnellisesta elämästä. Siinä on paljon hyviä pointteja ja monia niistä olen toteuttanut jo vuosia. Eräs kappale jäi erityisen hyvin mieleen. Siinä kirjailija siteeraa toista kirjailijaa siitä kuinka me koko ajan keskitymme siihen mitä meiltä puuttuu sen sijaan että olisimme kiitollisia siitä mitä meillä jo on. Monet tutkijat ovat sitä mieltä että onnellisen elämän reseptiin kuuluu kiitollisuus. Sen sijaan että tavoittelisimme koko ajan lisää onnellisuus tulee siitä että pysähdymme pohtimaan sitä mitä meillä jo on. Myös minä olen omassa elämässäni huomannut miten suuri merkitys tällä on omaan hyvinvointiini.

2017-01-05 15.33.15

Sitaatti alkoi sillä kuinka heräämme ja ensimmäiset ajatukset ovat ettemme ole saanut nukkua tarpeeksi. Tämä kolahti minuun niin vahvasti siksi että minä kuulun tähän kategoriaan. Olen jo vuosia valitellut ainaista väsymystäni aina kun siihen on vaan tullut tilaisuus. Herään ja ensimmäinen ajatus on että haluan nukkua vielä ihan vähän lisää. Ihan sama heräänkö viikonloppuna jolloin olen ehkä jopa nukkunut kellon ympäri tai arkena kun olen nukkunut aivan liian vähän. Ehkä minä itse luon oman väsymyksen tunteen sillä että tuntuu etten ole nukkunut tarpeeksi (tai että olen nukkunut liikaa). Aion tästä lähtien keskittyä siihen miten aloitan päiväni ja yritän kääntää ajatukseni johonkin muuhun kun siihen etten ole saanut tarpeeksi unta. Toivon että tällä olisi ihan oikeasti vaikutusta jatkuvaan väsymykseeni.

Tätä kirjoittaessani pidin pienen tauon ja selailin puhelimella Facebookia (halusin koota ajatukseni, en ole someaddikti ;) ). Joku oli jakanut kauan netissä kiertäneen jutun huippuviulistista, joka eräs aamu soitti klassista musiikkia jollain metroasemalla ja siitä kuinka harva pysähtyi kuuntelemaan häntä. Tämä mies on siis alansa huippu, jonka konserteista ihmiset maksavat paljon rahaa. Nyt juuri kukaan ei pysähtynyt kuuntelemaan häntä.

2017-01-05 15.35.24

Näinhän se tahtoo olla. Meillä on kiire saaavuttaa lisää emmekä ehdi pysähtyä nauttimaan hetkestä. Kuitenkin tuo hetki on se joka tekee elämästä elämisen arvoista. Minä harjoittelen tätä kovasti ja hidastin vauhtia jonkin aikaa sitten. Nyt tunnen kuinka kateissa ollut luovuus palaa elämääni ja kuinka saan jälleen energiaa toteuttaa unelmia, jotka ovat olleet kateissa

Kiitos kun pysähdyit hetkeksi lukemaan tämän tekstin!

2017-01-11 15.24.01

Kuvissa jälleen kauniit Inkoon rantamaisemt joista pääsen kohta valon lisääntyessä nauttimaan myös arkisin töiden jälkeen. :)

 

11. January 2017 · Comments Off · Categories: Hyvä olo

Tänään olin pitkästä aikaa oman yrityksen työkeikalla puhumassa loppuunpalamisesta ja työhyvinvoinnista kokemusasiantuntijana. Kyllä tuntui hyvältä! Pidän työstäni todella paljon ja viihdyn hyvin työhteisössäni ja työpaikallani, mutta oli todella kiva tehdä sitä pitkästä aikaa mitä pohjimmiltani haluan joskus tehdä kokoaikaisesti! Tämänpäiväinen keikka vaan vahvisti ajatusta siitä että haluaisin toimia kokemusasiantuntijana työhyvinvoinnin parissa työterveyshuollossa. Tämä on siis ollut pitkäaikainen haaveeni ja ehkä alkuperäinen toiminta-ajatus yrityksessäni. En vaan tuolloin osanut sitä muotoilla noin enkä ole tehnyt elettäkään työterveyshuollon suuntaan markkinoidakseni osaamistani.

2017-01-11 10.35.15

Olen joskus vitsaillut että oliko niin hyvä ajatus nimetä yritykseni Babysteps Consultingiksi. Pienet askeleet ovat ehkä tässä mielessä enteelliset siinä että yritykseni etenee hyvin pienin askelin. Mutta toisaalta se ei haittaa, kartotan kokemuksiani ja osaamistani ja joskus aika on oikea. Näin on hyvä nyt, mutta tottakai teen mielelläni välillä myös keikkaa siinä missä koen että minulla on eniten annettavaa ja mille sydämeni palaa eniten.

2017-01-11 10.27.22

Minä kertasin tämänpäiväistä luentoa varten omaa polkuani sairastuttuani työuupumukseen noin kymmenen vuotta sitten ja olen hyvin tyytyväinen matkaan tähän mennessä. Minulla on ollut karikkoinen matka ja olen joutunut käymään läpi monia vaikeita vaiheita. Olen kuitenkin oppinut näistä ja kaikki nämä vaikeudet ovat muovanneet minusta sen ihmisen joka olen tänä päivänä. Jokainen kokemus on tehnyt minusta paremman ja osaavamman. Olen saanut matkan varrella myös monia uskomattomia huippukokemuksia ja olla mukana niin upeissa projekteissa jossa olen nähnyt monen ihmisen kehittyvän. Olen nytkin siinä onnekkaassa asemassa että saan päivittäin tavata työssäni ihmisiä jotka opettavat minulle uusia asioita ja joiden ansiosta kehityn ihmisenä ja ammattilaisena.

2017-01-11 15.24.11

Työkeikka oli aamupäivällä ja sain siis vapaan iltapäivän! Olen hoitanut omia asioita ja tottakai kävin katsomassa myrskyävää merta Kopparnäsissä uskollisen lenkkikaverini kanssa. Tänään on hyvä olo ja huomenna menen hyvällä mielellä taas palkkatyöhön virkistyneenä.

Olen nyt ollut kaksi kuukautta töissä verkkoneuvojana. Pidän työstäni, pidän työkavereistani, pidän työmatkastani ja teen työtä jolla on merkitystä. Pääsen auttamaan ihmisiä työssäni. Ja minä voin jättää työt työpaikalle ja kotona voin keskittyä ihan muuhun. Minulla tämä merkitsee sitä että luovuuteni on puhjennut kukkaan. Huomaan että saan taas valtavasti hyviä ja vähemmän hyviä ideoita. Blogi on heränyt henkiin pitkän tauon jälkeen ja minulla on kaikenlaisia ajatuksia siitä miten voin omalta osaltani tehdä maailmasta vähän paremman.

Ei elämä mitään ruusuilla tanssimista ole, eikä sen tarvitse olla, mutta minulla on nyt asiat jotakuinkin tasapainossa. Pieni osa minua sanoo etten saisi sanoa näin ääneen sillä tasapaino voi kadota, mutta en enää pelkää. Minulle voi tapahtua myös hyviä asioita ja voin myös olla onnellinen pelkäämättä seuraavaa katastrofia joka varmaan on jo nurkan takana odottamassa. Mitä jos nurkan takana onkin katastrofin sijaan jotain aivan ihanan uskomattoman hyvää? Mitä jos saankin vielä enemmän kun olen jo saanut?

Ajattelen aina olevani opitimisti, mutta oikeastaan olen pelokas pessimisti joka on oppinut kääntämään vaikeudet vahvuuksiksi. Mutta nyt aion olla jonkin aikaa myös optimisti ja uskoa että seuraavan kulman takana on jotain hyvää odottamassa. Ja teille hyvät lukijat on parin päivän päästä odottamassa jotain kivaa kun aivan uusi ja erilainen Babysteps joulukalenteri paljastaa ensimmäisen luukkunsa.

Optimisti

Kirjoitin alla olevan tekstin omalle Facebook-seinälleni, mutta halusin jakaa sen myös tänne. Tulen tekemään jatkossa paljon töitä alla olevaan aiheeseen liittyen, ja toivon että sen kautta pääsen auttamaan paitsi itseäni, myös muita.

pia

Työstän tällä hetkellä työprojektia johon liittyy mm. ulkonäkö ja siksi aihe on tiiviisti mielessä. Omassa elämässäni työstän omaa ylipainoani ja omaa minäkuvaani. Olen nyt flunnsaisena saikulla kotona ja kun on kerrankin aikaa miettiä kunnolla niin nämä aiheet ovat pyörineet erityisen paljon mielessä.

Tämä kuva minusta on mielestäni onnistunut. Olen niin itsekriittinen (kuten varmaan moni muukin) että harvoin olen tyytyväinen omiin kuviini. Tämä kuva on otettu n. 9 vuotta sitten kun tein töitä kosmetiikan parissa. Meillä oli ammattimeikkaajat ja ammattikuvaaja työstämässä meikkausohjeita ja minäkin päädyin malliksi.

Kuva on otettu n. kuukautta ennen toista pitkää sairauslomajaksoani kun olin täysin loppuunpalanut, masentunut ja tyytymätön eläääni. Silti katson tätä kuvaa ja pidän sitä onnistuneena, kuvat jotka on otettu elämänvaiheissa joissa olen onnellinen ja tyytyväinen ovat niitä jotka ovat mielestäni epäonnistuneita.

Olen kokemusasiantuntijaystävältäni Sailalta pikkuhiljaa oppimassa voimaannuttavan valokuvauksen merkitystä omaan hyvinvointiin ja harjoittelen itseni katsomista vähemmän kriittisesti. Olen pikkuhiljaa rohkaistumassa hyväksymään oman ulkonäköni ja oppimassa rakastamaan myös ulkoista minääni. Vaikeaksi asian tekee tietty se että olen sairaalloisen lihava ja terveyellisistä syistä minun pitää laihtua ennen kun sairastun, mutta jotenkin ajattelen että olisi tärkeää hyväksyä itseni myös tällaisena ja tosiaan ajatella sitä laihtumista terveyden kannalta eikä niinkään niin että kelvatakseni minun on laihduttava.

Tämä aihe on vaikea paitsi minulle, myös monille muille ja siksi aion julkaista tämän kirjoituksen julkisena. Tämä on minulle iso askel, mutta aion nyt enemmän ja enemmän rohkaistua ottamaan näitä askeleita auttaakseni paitsi itseäni myös muita!

19. January 2015 · Comments Off · Categories: Hyvä olo, Uudistumista

uutta

Vaikka vuosi vaihtui jo jonkin aikaa sitten tuntuu että vasta nyt pääsen aloittamaan uuden vuoden.

Lauantaina päättyi minun vastuulla ollut, elokuussa alkanut sisäilmasta sairastuneiden kokemusasiantuntijakoulutus. Yhdeksän uutta, upeaa kokemusasiantuntijaa sai todistuksensa ja pääsevät jatkmaan kehitysprosessiaan. Tämä oli toinen minun vastuulla ollut kokemusasiantuntijakolutus. Nämä koulutukset ovat kaikkea muuta kun tavallisia koulutuksia. Tavoitteena näissä on ollut “kokemuksen työstö asiantuntijuudeksi” ja “etäisyden saaminen omaan sairastumiseen”. Ei mitään ihan pieniä tavoitteita..

Kun aloitimme Hengitysliiton hanketyöntekijöiden kanssa suunnittelemaan näitä koulutuksia keväällä 2013 en kyllä tiennyt mihin olen lupautumassa. Onneksi, sillä vaikka välillä on ollut pallo hieman hukassa ovat nämä koulutukset olleet jotain aivan mullistavaa. Olemme yhdessä kokeneet suuria tunteita, kohdanneet ennakkoluulojamme, oppineet uutta ja avartaneet maailmaa.

Koulutukset ovat pitäneet sisällään lähiopetuspäiviä, etätehtäviä ja työnohjausta. Ensimmäisen koulutuksen vedin yksin ja tässä toisessa minulla oli apuohjaajana pilottikoulutuksesta valmistunut kokemusasiantuntija. Kaiken muun hienon lisäksi löysin työparissani ihmisen jonka kanssa tulemme tekemään jotain suurta. Sattumalta löysin ihmisen jonka kanssa työnteko on todella saumatonta, mutkatonta ja innostavaa. Työnteon lomassa meistä on muodostunut ystävät. Tuntui todella hyvältä kulkea tämä matka työparin kanssa ja olenkin hyvin tyytyväinen siihen mitä saavutimme, siis me kouluttajat yhdessä uusien kokemusasiantuntijoiden kanssa. Nyt on aika taputtaa itseäni olkapäälle ja kehua hieman hyvän suorituksen jälkeen.

Eilisen lepäilin ja tänään olen niin sanotusti siivonnut viime vuoden pölyjä pois ja siksi varmaan tuntuukin että minun uusi vuosi alkaa vasta nyt. Vaikka ei ole mitään syytä, minulla on hassu tunne että jokin uusi on alkamassa. Jännä siis nähdä että mitä vuosi tuo tullessaan!

30. December 2014 · Comments Off · Categories: Arvonta, Hyvä olo, Loma

1 2 3 4

Viime päivät olen viettänyt rentoa lomaa. Kävimme viettämässä joulua muissa maisemissa ja lauantaina tultiin taas kotiin. Vietimme mukavan joulun sukulaisten kanssa ja pääsin nauttimaan upeista talvisista päivistä. Teki hyvää päästä hieman pois kotoa ja oli aivan ihana palata taas kotiin.

Kotiin tultuani olen lähinnä keskittynyt löhöilyyn ja talvisista päivistä nauttimiseen. Tuntuu hieman oudolta kun ei enää “tarvitse” kirjoittaa jokapäiväistä blogipostausta, mutta olen hieman tarkoituksellisesti pitänyt taukoa. Oli kuitenkin palkitsevaa kirjoittaa joulukalenteripostauksia ja ilokseni sain myös positiivista palautetta ja vaikuttaa siltä että kirjoitukset oli hyödyllisiä. Tulen jatkamaan aktiivista bloggailua osittain ainakin saman aiheen parissa loman jälkeen.

Joulukalenteria kommentoineet olivat mukana kolmen kerran stressinhallintakonsultaation arvonnassa. Arvonnan voittaja on Jolana joka kommentoi 7. luukkua. Olen yhteydessä Jolanaan ensi viikolla. Kiitos kaikille kommentoijille!

 

24. November 2014 · Comments Off · Categories: Hyvä olo, Pienet askeleet

Alkuvuosi oli minulle rankkaa aikaa. Olin paljon työmatkoilla, tein paljon töitä ja tämän päälle toimin vielä aktiivisesti kahdessa eri yhdistyksessä. Vaikka vointini olikin kohtalaisen hyvä, tunsin kuitenkin että pitkän päälle en olisi kestänyt tuollaista tahtia ja pirstaleisuutta. Yritin kovasti jättää pois kuluttavia asioita ja keskittyä oleelliseen, onnistuin siinä kohtalaisesti, mutta tunsin että on pakko saada jonkinlainen muutos syksylle.

Sitten törmäsinkin mahdollisuuteen. Helsingin Klubitalolla oli avautunut työ joka vaikutti kun minulle suunnitellulta. Sain hyödyntää osaamistani ja sain syventyä työhön jota halusin tehdä. Osa-aikaisesti, niin että minulle jäisi aikaa kehittää omaa yritystäni, joka oli jäänyt muiden kiireiden jalkoihin.

Tein taas karsinnan ja minulle jäi kolme työtä. Olin kaksi päivää viikossa klubitalolla, tein satunnaisesti sijaistuksia työnhakuvalmennuksissa ja keskityin yritykseeni. Tämän syksyn aikana olen saanut lisää energiaa ja olen löytänyt taas hieman piilossa olleen innostuksen työhöni. Koen kaikki työtehtäväni palkitseviksi ja saan valtavasti energiaa ihmisistä joita kohtaan. Koen että olen tämän syksyn aikana kehittynyt työssäni juuri siihen suuntaan mihin haluankin.

Välillä on ollut kiireistä ja rauhalliset kotityöpäivät ovat jääneet vähille, mutta toisaalta osaan nyt nauttia näistä entistä enemmän. Juuri nyt tiedän että voin hyvin ja että minulla on oikea suunta. Otan edelleen pieniä askeleita, mutta kun katson polkuani huomaan miten pitkälle olen jo päässyt. Se huonovointinen, repaleinen ja väsynyt Pia joka viisi vuotta sitten uskalsi jättäytyä tyhjän päälle, on kehittynyt hyvnvoivaksi, ehjäksi ja energiseksi Piaksi, joka pääsee tekemään sitä mitä halusi jo silloin: hyödyntämään omia kokemuksiaan auttaakseen muita. Tänään on hyvä olla, huomisesta ei tiedä kukaan, mutta jatkan matkaa pienin askelin luottavaisena!

2014-11-23 15.51.07

06. October 2014 · Comments Off · Categories: Hyvä olo, Inspiraatiota

“When you stop chasing the wrong things you give the right things a chance to catch you.”

Tuo lause aloitti viikkoni kun selailin maanantai-aamuna twitteriä. En voi muuta kun todeta miten oikeassa tuo on! Tämä on ollut monella tavalla hyvä viikko. Tärkeintä on kuitenkin ollut tuon lauseen oivaltaminen. Lopullinen oivallus tuli tänään kun tajusin miten onnellinen olen siitä työstä jota saan tehdä. Koen olevani niin oikealla polulla.

Syyspäivä

01. October 2014 · Comments Off · Categories: Hyvä olo

Kävin tänään lataamassa akkuja upeassa, syksyisessä Tammisaaressa…

2014-10-01 11.33.11
2014-10-01 11.35.32 2014-10-01 11.44.27 2014-10-01 11.48.18 2014-10-01 11.48.512014-10-01 11.55.01

%d bloggers like this: