Olen aktiivisesti jo pidemmän aikaa työstänyt omaa suhdettani ylipainooni ja ylipainoon yleensä. Minä olen niin kauan kun muistan nähnyt itseni ensisijaisesti lihavana. Jos minua pyydetään kuvailemaan itseni minulle tulee aina mieleen ihan ensimmäisenä lihava. On tilanne ihan mikä tahansa. En tietenkään läheskään aina sano sitä ääneen, mutta mielessä se on ihan JOKA kerta. Jos minulle olisi annettu tehtäväksi kuvailla itseni viidellä sanalla ensimmäiset kolme olisivat varmaan  lihava, läski ja ällöttävä.

Tiedän tottakai että olen paljon muutakin, mutta tuo on oikeasti ollut se totuus jossa olen oman itseni kanssa elänyt varmasti yli 30 vuotta. Olen AINA nähnyt itseni ensisijaisesti LIHAVANA ja se lihavuus on jotain negatiivista, inhottavaa ja se tekee minusta jollain tavalla huonon. Tiedostan tietenkin miten sairas tämä ajattelutapa on ja haluan korostaa että tämä koskee vain omaa ylipainoani. Mutta tässä oli siis lähtökohta minun projektille

Minun piti oppia näkemään että en ole ensisijaisesti, toissijaisesti enkä edes kolmanneksi lihava, vaan olen vaikka mitä muuta. Puhuin tästä ääneen vastikään pitkäaikaiselle ystävälle ja sanoin hieman varovasti että “en kuitenkaan usko että te muut näette minut ensisijaisesti lihavana”. Hän puhdisti ihmeissään päätään ja sanoi painokkaasti että ei tietenkään. Kyllähän minä sen TIEDÄN, mutta syvällä sisimmissäni minä olen kuitenkin epävarma, lihava lapsi joka kokee olevansa jotain jota pitää hävetä.

Nyt olen viime päivät ollut sairaana kotona ja olen joutunut pysähtymään. Kuluttaakseni aikaani olen tehnyt kaikenlaista. Olen muun muassa kuvaillut itsestäni hassuja videoita ja ottanut itsestäni kuvia (sairaana en jaksa tehdä mitään kovinkaan järkevää). Ja tiedättekö mitä.. Olen huomannut että pikkuhiljaa minun kuvani itsestäni on muuttumassa. Katson omia kuviani ihan uudella tavalla. Näen itsestäni hyviä puolia ja kauniita piirteitä.

Olen tietoisesti jo pidemmän aikaa lisänyt kuvia itsestäni mm. tänne blogiin ja omiin somekanaviini. Tämä on ollut itselleni tapa tuoda itseäni esille ja näyttää itselleni että minä kelpaan. Minä en ole ällöttävä ja ruma. Minä olen kyllä ylipainoinen, mutta ei se tee minusta millään tavalla huonoa. Minä saan näkyä ja olla olemassa!

Olen pikkuhiljaa hyväksymässä itseni, oivaltamassa että minulla on mahdollisuus vaikka mihin ja näkemässä itseni realistisesti. Uskon että tätä kautta minulle avautuu myös ihan uudenlainen suhtautuminen ruokaa ja uskallan vihdoinkin päästää irti näistä suojaavista rasvakerroksista. Minä näen jo valon tunnelin päässä ja olen aivan varma että olen oikealla tiellä!

Tänään iloitsin kauniista kevätsäästä ja kamera vangitsi mm. tämän hetken. Näen tässä iloa ja kauneutta!

Happytoday

Flunssa veti astmani epätasapainoon ja joudun nyt muutaman päivän pakkolepoon. Mutta sehän ei tarkoita etteikö voisi olla myös hauskaa. :)

jumppa0

 

Päikkäreiden ja lääkkeiden piristämänä päätin tutustua vähän kevyesti uuteen kaveriini jumppapalloon. Kävin fysioterapeutulla saamassa ohjeita oikuttelevan selän kuntouttamiseen ja sen seurauksena otin käyttöön jumppapallon.

jumppa

Testasin vähän saamiani treeniohjeita ja Eevi innostui “auttamaan”. Koska kännykkä oli vieressä treeniohjeita varten niin tässä vähän kuvasaastetta treeneisessiostamme. Pahoittelen kuvien huonoa laatua, meillä oli hauskaa vaikka kuvat ovatkin vähän vinksahtaneet. :D

jumppa2 jumppa3 jumppa4 jumppa6 jumppa7

Minä keskityn parantelemaan astmaa ja flunssaa ja palaan asiaan kun on taas jotain sanottavaa.

Olen seurannut YLE;n Vaakakapinaa puolella silmällä ja olen hyvin samoilla linjoilla. Luin Saara Sarvaksen kolumnin “Tiesitkö että oot tosi lihava?” ja minussa nousi raivo. Tänä iltana olin oikeassa mielentilassa pienelle purkaukselle. Kirjoitin alla olevan tekstin Facebook sivulleni. Halusin kuitenkin ensipurkauksen jälkeen kirjoittaa vähän lisää täällä.

Minulla on pitkän linjan painonpudostuskampanja meneillään. Saan siihen apua ja minä muun muassa käyn keskustelemassa ammattilaisten kanssa ylipainoni syistä ja yritämme tätä kautta päästä käsiksi itse ongelman aiheuttajaan, ei pelkästään oireeseen (=ylipainoon). Tämä edistyy mielestäni hyvin ja olen oivaltanut monia asioita itsestäni ja siitä miksi syön väärin. Sillä kyllähän minä syön väärin. En minä muuten olisi tämän kokoinen.

paino3

kuva YLE/Laura Honkimäki

Kuten alla olevasta purkauksesta ilmenee olen myös tehnyt monia pieniä muutoksia elämääni jotka pitkällä tähtäimellä aivan varmasti pudottavat painoani. Lyhyellä tähtäimellä mitään ei ole tapahtunut. Olen turhautunut ja tiedän että minun pitää tehdä enemmän jotta saan painon oikeasti liikkeelle. Tiedän myös miksi paino on ja pysyy ja tiedän mikä aiheuttaa sen stressin joka minulla aiheuttaa painonnousua.

Minä olen siitä hankala persoona että minähän kyllä tiedän mikä on minulle oikea tie ja kaikki jotka uskaltavat tulla neuvomaan minua joutuvat kohtaamaan hurjan vastarinnan. Persoonani kieltäytyy ottamasta apua vastaan ja olen kun jääräpäinen pikkulapsi joka huutaa MINÄ ITSE kun joku yrittää auttaa. Tiedostan myös tämän ja yritän hyväksyä sen että olen välillä väärässä. (Tämä kappale on kirjoitettu huumorilla ja kuten minut hyvin tuntevat tietävät en siedä sitä että minua tullaan neuvomaan vaikka neuvoja olisi kuinka oikeassa ja minä kuinka väärässä. :D )

paino2

Se mikä minut tekee niin vihaiseksi painosta puhuessa on kaikki hyvää tarkoittavat lääkärit, hoitajat, ravitsemusterapeutit jne jotka varmasti tietävät aiheesta paljon, mutta lähestyvät meitä ylipainoisia ihan väärällä tavalla. Minä kyllä tiedän mitä minun pitäisi tehdä, olen laihduttanut enemmän tai vähemmän koko ikäni, mutta jostain syystä en onnistu pitämään painoa poissa. Teen siis jotain väärin vaikka “teen kaiken oikeen”. Ja minun maailmassani haluan löytää oireen syyn jotta voin poistaa sen ennen kun hoidan oireen. Sillä jos en hoida oireen syytä, oire tulee aina vaan takaisin. Tämä on prosessi joka minulla on nyt hyvässä vauhdissa. Silti hoitajani lipsahtaa välillä tieltä ja palaa siihen malliin joka hoitohenkilökunnalle on ilmeisesti opetettu. Toivoisin niin että oppisimme paremmin kuuntelemaan! Aivan kuten Saara Sarvas kirjoittaa kolumnissaan.

Alla FB-purkaukseni:

Pia 24.2.2017

Tämä on niiiiiiin samaa kun mitä olen jo pitkään ajatellut. Minulla stressi oikeen imee itseensä kaiken mitä suuhuni pistän eikä mikään dietti pure kunnolla kun olen stressaantunut teen ihan mitä vaan. 

Olen niin lopen kyllästynyt myös hyvää tarkoittaviin hoitoalan henkilöihin jotka hokevat pienistä muutkoksista. Olen viime aikoina 1) lopettanut kokonaan alkoholin juonnin koska olen koko ajan väsynyt ja haluan testata onko sillä vaikutusta (todennäköisesti ei ole, sillä väsymys johtuu astmasta joka ei ole tasapainossa) enkä halua alkoholista tulevia turhia kaloreita. 2) käynyt uimassa/vesijuoksemassa joka maanantai-aamu 3) nukkunut enemmän kun ennen 4) syönyt säännöllisesti ja vähentänyt ruokamääriä 5) juonut paljon vettä 6) lenkkeillyt päivittäin ja yrittänyt lisätä hyötyliikuntaa. Tulos: paino on noussut. Mitä ehdotti hoitaja jonka vastikään tapasin ja jonka kanssa olin juuri keskustellut muutoksista jotka olen tehnyt elämässäni. Juu, tee pieniä muutoksi elämääsi niin kyllä se siitä. Niinhän minä tein!!!!! Etkö sinä kuuntele???? Olen NIIIIIIIN kyllästynyt!!! Minulla on tällä hetkellä stressiä elämässäni jolle en voi mitään. Se johtuu minusta riippumattomista syistä enkä voi muuta kun yrittää oppia elämään sen kanssa. Teen sitä koko ajan ja teen sitä menestyksekkäästi. Mutta koska elimistöni reagoi stressiin varastoimalla kaiken energian ja kehittämällä rasvaa niiin MINÄ LIHON VAIKKA TEEN MITÄ!

paino1

Tunnustan että lahdutus on nyt täysin retuperällä. Minulla ei ole ollut aikaa pohtia mitä suuhuni pistän ja kaikenlaista juhlittavaa tai erikoistilanteita on löytynyt tekosyyksi herkutella.

En silti lannistu enkä masennu tästä. Olen oikeastaan sitä mieltä että tärkeää ei ole se retkahtaminen ja niitä varmasti tulee toistekin, vaan tärkeää on se mitä teen nyt. Se kuinka saan mieleni viritettyä taas innostuneeksi ja motivoituneeksi. Sitä pitää nyt työstää tulevina päivinä oikeen urakalla.

Ensimmäinen askel tässä oli tänään kun kävin puntarilla ja huomasin että painoa on tullut lisää vain reilu kilo! Ei paha. Jään nyt pohtimaan seuraavia askeleita ja metsästän herkullisia kesäisiä reseptejä jotka voivat toimia innostajana. :)

2013-05-19 15.31.25

 

 

Nautin retkahduksen aikana mm. herkullisia vohveleita Tammisaarelaisessa Voffeli & Kaffelissa, voin lämpimästi suositella paikkaa. Sielä oli erinoimaiset vohvelit ja vielä parempi palvelu! Paikka on myös erittäin koiraystävällinen.

09. May 2013 · Comments Off · Categories: Babysteps painonpudotus

Tämä viikko on ollut hieman haasteellisempi. Mieliala on mennyt vuoristorataa ja laihdutus on junnannut paikallaan. Olisin halunnut syödä vaikka mitä herkkuja, mutta onneksi syöminen on pysynyt kohtuullisen hyvin hallinnassa.

Nyt selkeästi on haasteellisempaa. Paino ei putoa entiseen tahtiin eikä laihdutuksessa ole enää uuden elämän intoa. Nyt on tärkeää pitää tavoite mielessä ja kohottaa motivaatiota. Tämä on se vaihe joka on ainakin minulle se kaikista vaikein. Onneksi eletään kevättä. Ulkoilen huomattavasti enemmän kun talvella ja liikun enemmän.

Haasteellisinta on ehdottomasti ruokailu. Nyt minun pitää keksiä uusia, innostavia reseptejä ja keskittyä syömään oikeen. Minun on myös oltava tarkka siitä että syön säännöllisesti. Edelleen lipsun helposti siinä että pidän liian pitkiä taukoja ruokailujen välilä ja sitten syön nälkääni ajattelematta yhtään mitä ja miten paljon syön.

Joten tulevan viikon tavoite on ehdottomasti innostuksen lisääminen ja motivaation kohottaminen!

2013-05-08 13.59.32

02. May 2013 · Comments Off · Categories: Babysteps painonpudotus, Puutarhassa

Viikko on mennyt hyvin ja painoa putosi reilu kilo! Hienon putken katkaisi vappu jolloin minulla oli ennalta suunniteltu tauko. Söimme hyvin, mutta mitään älyttömiä ylilyötejä ei onneksi ollut.

Taukojahan minulla on ollut aika paljon, mutta koen että ne ovat tukeneet painonpudotustani. Ehkä paino olisi pudonnut vielä reippaampaan tahtiin ilman niitä, mutta koen että reilut 20 kiloa neljässä kuukaudessa on aivan tarpeeksi hyvin. :) Painoa on siis pudonnut vähän päälle 21 kiloa tasan neljässä kuukaudessa! Uskon itse asiassa että pitämäni diettitauot ovat olleet yksi syy siihen että laihdutus etenee hyvää vauhtia ja että motivaatio säilyy korkeana.

Vappuna liikuin todella hyvin ja liikkuminen tuntuu entistä kevyemmältä. Vappupäivänä rehkimme pihatöissä useita tunteja. Olen iloinen paitsi hyvästä hyötyliikunnasta myös siitä että saimme paljon tehtyä, ja mikä parasta apuna oli upeat naapurimme. Saimme raivattua neljä viinimarjapensasta jotka olisi pitänyt raivata jo monta vuotta sitten. Lisäksi talomme päätyseinää vasten istutetut, ylikasvaneet ruusupensaat on myös kaadettu maan tasalle. Naapurimme poltti risut ja piha on nyt huomattavasti siistimpi. Töitähän riittää edelleen, haravointiurakkaa en ole edes kunnolla aloittanut. Mutta askel kerrallaan toimii myös tässä projektissa. :)

2013-05-01 20.01.55

 

2013-05-01 20.02.01

 

28. April 2013 · Comments Off · Categories: Babysteps painonpudotus, Hyvä olo

Tänään minulla on ollut se päivä joka tekee laihduttamisesta entistä hauskempaa ja antaa valtavasti uutta motivaatiota. Sovitin vaatteita joihin en ole pitään aikaan mahtunut ja huomasin että olenhan minä pienentynyt. Iloisin yllätys oli että mahduin yksiin farkkuihin joita en ole moneen vuoteen pitänyt. En ihan vielä halua käyttää niitä vaikka ne menevätkin päälle, mutta ei siinä mene kauan ennen kun ne ovat täysin käyttökelpoiset ja mukavat! On aika kiva kun voi “shoppailla” omalla vaatekaapilla eikä kulu yhtään rahaa.

Kuvassa Eevin ensimmäinen käynti meressä tältä vuodelta. :) Odotan kovasti että ilmat hieman lämpenevät ja että pääsemme aloittamaan vesipelastuskauden. Vesipelastus on minulle rakas harrastus ja tärkeä henkireikä kesäisin. Sen ansioista vietän lukemattomia tunteja rannalla lähes joka säässä. Se myös auttaa unohtamaan arjen murheet ja huolet ja on minulle parasta mahdollista stressinhallintaa. Olen pienestä asti ollut paljon merellä ja vesi on minun tärkein elementti.

Odotan myös innolla tulevaa viikkoa ja tulevaa toukokuuta. Toukokuulle on suunnitteilla kaikkea kivaa ja uskon että siitä tulee aivan mahtava!

2013-04-27 18.32.05

25. April 2013 · Comments Off · Categories: Babysteps painonpudotus

Onpa ollut pitkä tauko näissä päivityksissä. Nyt laihdutus sujuu taas ongelmitta ja tuntuu että on jälleen hyvä vire. Keväinen sää on innostanut liikkumaan lisää ja olenpa jo häärinyt hieman puutarhassakin. Arkiliikuntaa tulee ihan huomaamatta moninkertaisesti talveen verrattuna.

Syöminen menee enimmäkseen dietin mukaan. Ongelmana edelleen liian pitkät tauot ruokailujen välillä, mutta yritän olla tarkempi. Repsahduksia ei ole sattunut ja painoakin on lähtenyt ihan kivasti. Nyt olen laitunut 20 kiloa! Tahti on siis hieman hidastunut alun spurtista, mutta sehän oli odotettavissa. Olen kuitenkin yltänyt taas yhteen tavoitteeseen ja se tuntuu todella hyvältä!

Mukavinta tässä projektissa on huomata miten paljon helpompaa on liikkua ja puuhata kun on jo edes hieman kevyempi. Kiloja toki on vielä todella paljon, mutta se ei nyt ole oleellista, vaan muistan nauttia tästä kevyemmästä olosta. Kesälle olen asettanut kovan tavoitteen ja olen päättänyt että saavutan sen!

Kuvassa viikon takainen koirien onnenhetki. Kohta päästään uimaan ja harrastamaan vesipelastusta!

2013-04-20 17.47.19-1

08. April 2013 · Comments Off · Categories: Babysteps painonpudotus

Viime viikot ovat olleet hieman haasteellisia laihdutuksen kannalta. On ollut aivan liikaa juhlia ja muita erikoistilanteita. Mitään katastrofaalista ei ole tapahtunut ja paino on edelleen suunnilleen sama kun viimeksi, mutta tahmeaa on ollut.

Hyviä puolia on kuitenkin paljon: En jaksa syödä yhtä paljon kun ennen. Harkitsen ennen kun herkuttelen. Olen liikkunut paljon, ehkä jopa enemmän kun ennen. Eikä minun tee samalla tavalla mieli rasvaisia ruokia kun ennen. Huomaan että veden juominen on minun laihtumisen kannalta erittäin tärkeää.

Nyt tiedossa ei ole vähään aikaan mitään erityisiä juhlia joten aion palata taas normaaliin ruokailun suhteen. Olen kuitenkin iloinen että minulla oli pientä repsahdusta tässä sillä olen voinut analysoida miltä minusta tuntuu ja miettiä tarkemmin syitä siihen että syön epäterveellisesti.

Suurin ongelma minulla on epäsäännöllinen syöminen. Jos olen liian pitkään syömättä en pysty enää hillitsemään itseäni. Viime viikolla oli joku päivä kun menin palaveriin enkä ehtinyt syödä ennen sitä. Tullessani kotiin olin niin nälkäinen että olisin voinut syödä vaikka mitä. Ja silloin oli kyllä todella vaikeaa pidättäytyä terveellisessä syömisessä. Olen ennenkin huomannut saman. Näemmä tämä on oma kompastuskiveni. Nyt aion huolehtia erityisen tarkkaan siitä että syön säännöllisesti ja tarpeeksi usein.

62406_521960344513997_1250402468_n

20. March 2013 · Comments Off · Categories: Babysteps painonpudotus

Olen innolla työskennellyt itsetunnon parissa niin aktiivisesti että viime viikon laihdutuskuulumiset jäi kertomatta, mutta nyt alkuviikon luennot on ohi, joten voin taas keskittyä muihinkin asioihin. Laihdutusrintamalla menee edelleen hyvin. Viikko 10 oli erinomainen ja viikko 11 kohtuullinen. Pudotusta kaiken kaikkiaan 17.7 kg 11 viikossa. Mieletön tahti!

Olen tosiaankin työstänyt luentoja aiheesta itsetunto viime aikoina. Aiheen parissa työskennellessä olen väistämättä pohtinut omaa itsetuntoa ja sen kehitystä. Minulla itseluottamus on osittan ollut sidoksissa painoon ja olen hieman piilotellut painoni takana. Käytin koko viime vuoden psyykkiseen valmennukseen painoni suhteen ja tärkein tähän astisen onnistumisen avain on ollut hyvä luottamus siihen että minä onnistun projektissani. Alkuvuoden hankaluudet eivät ole onnistuneet heilauttamaan tuota luottamusta sillä olen rakentanut sen pitkällä ajalla ja sen perusta on niin vankka.

Vuosi sitten olin todella turhautunut ylipainooni ja kävin säännöllisesti terveysasemalla työstämässä asiaa sairaanhoitajan kanssa. Painolleni ei tuona aikana tapahtunut oikeastaan yhtään mitään ja turhauduin aika lailla. Työstin kuitenkin mielessäni laihdutusta ja jollain tasolla ymmärsin että aika ei vielä ollut oikea. Syksyn mittaan käynnit terveysasemalla lakkasivat ja mielessäni pohdin jo sitä miten oikeasti haluan syödä. Jatkuva itselleen salliminen ja herkuttelu alkoi maistua puulta ja sen sijaan kaipasin terveellistä ja raikasta ruokaa. Päätin joulukuussa että vuoden vaihteen jälkeen aloitan. Minulle tämä on sopinut ja mitä enemmän pohdin koko prosessia viime vuodesta lähtien olen aivan varma että tämä on oikeasti pysyvä muutos elämääni.

Nyt tuleva viikko on tiukka diettivikko. Sen jälkeen pidän pääsiäis- ja synttärilomaa. En herkuttele ylen määrin, mutta syön hieman vapaammin ja laskematta ihan jokaista suupalaa. Sitten huhtikuu tuo toivottavasti mukanaan kevään ja minä lisään dietin jatkuessa liikuntaa. :)

2013-03-18 13.17.03

 

2013-03-18 13.17.41

2013-03-18 13.16.03

%d bloggers like this: